Ilyigilung’anyaa Kusingila Vuluungi: Noho Chajila Vandu Vagenda Nivasingila Vuluungi

---

Kimaragoli

Anne Ayuma Odary

Kale, avandu vamoola imikono ni vilenge. Tsinyamaa tsindi tsyosi tsyiageenda kuvilenge vine. Avandu vali avangu kuvita ivifoyo, itsingoo ni vifaru. Ivilenge na makono vyali ahimbi kuvita vyungu vindi vyosi. Tsinyama tsyali ni viungu ivifanani na vyosi vyakonyaana. Amavega na madako, tsinguumbu na masigamo, ivilenge na makono na vyosi vyafela mu videte vitano ni vinoo, na vuli kedete ne kenoo, vive na masaanda. Imikono ni vinoo vya fanana mulibangwa lyavyo. Imikono, videte vitano na ekenene ihale kutula ku vindi kandi ivinoo ndio. Ekeno kenene ihali kutula ku vindi. Ivilenge ni mikono vyalang’ana avamwavo.

Vyakonyana kushila ummbili hosi ha gwenya kutsia; musogoni, mmaduka, kunina nu kwika kumisaala nu kuvigulu na hosi ahenyeka kogenda. Kali mmaatsi vya yinzila halala kokonya ummbili kwelema mmaatsi kali nu kwelema igulu wa maatsi.

Vyali nuvuhambani nilihulitsana mmbwiko vwavyo. Vyegoba iliyoga kutula kumunwa, lihula kutula kugutuu, lifunyiliitsa kutula ku lyulu ni lilolaa kutula kutsimoni.

Lihulitsana mulikola lya lomba viungu vindi nivilola embodoka. Vya vihilwaa kwegobitsa avasiala obogeli bwavyo. Imbalika yavivakulitsa kolola ivilenge ni mikono vya vigenditsa kwisunda. Vyatanga kutaga amavii hagati havyo ni vyungu vyenivi.

Ululimi lwegoba umpango kutula ku vwongo nu kutumikila nonoho. Lwagenya ku tsingulu tsyia makono ni vilenge, ichali nitsingulu nikiliha? Vavili ku vasiaala, si venya kumanya cha mulala anyala kokola. Vegobaa iliyoga kutula kumunwa nivatanga ilyidaya kuli vive ivilahi kuvita viindi vyosi.

Galoleka kuvaa amakono getovotsa nu kwimanyia. Amakono gelola kijila ividete vyago na gachaya uvwimbi, no vokomeru vwi vinoo. Kigila si vyayenya kuchaywa, vinoo vya chaya ividete kovong’elele vwavyo, kumanyia kosokwa ni inzala kwi videte.

Yagaa gakoleka kung’iinga na gagoyanyia kuyinzila halala. Gamanya gagwi, kwenya umbwami, vyungu vindi vyenya kokonyaana mulikalaga lyago.

Ulimi lwenya amabishano gaveho na vosi viyama. Valala venya iyabese, yi makono ni vilenge.

Vilala vyenya ubukinu vwi kivavi, kulasaa nukugamula imipila, kunyagula, nuvukinu vwukumanyaa umwami na kwini, navutsa imikinu jaloleka kuva imidinyu na nijisuulwa. Kandi sijagasiila ivyungu mba.

Ululimi lwegobaa kuvwongo livalindi lidoto. Vuli vyungu vyenyeka kumanyia ilihing’ana lyavyo mung’inga yavyo.

Amabishano gakoleka mmulitu gwatimulwa himbi nu mugera. Vyungu vyoosi vyali manyoo kuvuhimwa nachosi chakaleti lyegosa kummbili, kijila vyungu vyoosi vyali mu yabese yu muusi. Tsimoni tsyalola uvuhimwa mmbuvambalu kutula ihale, amatuu getegeka kuhula iliyogaa kutula ihale na himbi, amulu gafunywa kunangwa gafunyilitsi ichi tsimoni tsyavula kolola, na amatuu kuvula kuhulaa. Ululimi lwetegeka kukuba ulwanga nukuhanzuka, uvuhimwa.

Uvukindu vwaranditsa kijila iyabese musti kona tsyosi tsiine tsyu mulitu, na amaatsi nu vukindu.

Tsinyama tsyi vilenge viine tsyivungitsa kutanga. Tsinene tsyene tsya ginga amasagati kumanyia imilembe. Ikidumaa chali ekeng’eleng’anu. Chali ni tsingoo, tsimbuu, tsisimba, tsimbogo, tsimbitsi, tsinzogu, tsitiga, tsing’amia, tsing’ombe, tsyi tsinziga ndambi nitsi mbogo tsizinziga nyimbi, tsingavii, tsiswara, vifoyo, tsimbuku na majungu. Tsinyama – matsi kuli tsinguvu, tsisutsi, tsing’wina tsivagala kulujinga. Tsyi vilenge vivili, mbuni, amakanga, amanyonyi giyanza, gakinyaa ammbaha mmbuyanzi. Manyonyi gabulukabuluka kumisaala, ivisililli vyimba vuli isaa. Tsimbuvi, viguguli, tsinanyanza, vigongolo vya moola kwilovaa nukumisaala. Tsinyambu tsienyola mulyelemelitsa na ilisiagali lyanyagulanyagula vujila kwehotsilitsa. Vikondo, tsingugii, tsinduvili tsya tumatuma kutula ku lusya mpaka kulundi.

Imisaala ni militu vya sweyitsa amatuu galaha nokolekela lulalalulala. Munwa gwigula iyabese nu limbu

Kokoola yagaa kuvaa nuvuyanzi
Kokoola yagaa kuvaa nuvuyanzi
Kokoola yagaa kuvaa nuvuyanzi
Kijila voosi kwatula ku mukivala

Amakono ni vilenge vyisuha
Kumbitsi, goosi agatula vujila
Uvutima nukutumba, kogoma noho kwisuunza

Amakono gikangila kusuuva ulabaho hasi. Ivilenge, ekemosi nikilungi, halala vyanyenyeka kodola ulubaho tsana kutula mumaloova, nukulusuuva. Ivilenge vyatevana vulii lwosi iyabese nitsitsazigalila kutumikila ivinoo. Kilalakilala noho vyoosi halalahalala muliva lyoosi kutwekiza imiyinzi.

Galugilung’anyaa, galusugumaa, gageliza inzila yoosi navutsa siganyaala kolodola vulahi nukulusunda. Galunaga ilitekee ni lwisunda hadii.

Videte koloola ndio, vyegoba isauti kutula kumunwa, vyasekaseka mno. Amakono mulibishana givagala kuli agamanya uvulahi vwilibishana. Gimanyaa ovong’elele vwago na mutsinzila tysavukani gavugula ulubaho. Galusuuva mmulitu nigagenyia avaandi. Gamanyia uvusitsa nigadoola otomenye tudii twu muyeke kusahani yumuchele, nigatunga izimbuusi muzisindani.

Galomba utubahoo twukusuguma zimbaaho zindituu. Malala galomba matimu nigalasaa ihale. Yagaa galoleka kuva amaloto kuvinoo, ivilenge vyakuba isango kulyeloola lya vasiala vang’elele.

Amakono gasangala kuvuhambani vwa makono. Ivilenge vya kendeka mno na vya sinyika. Vinoo vinene vya chora imiviringo mmuyeke kogelitsa kolola kuli vinyoola iliguta.

Inyimaa wa goosi ivilenge nivinoo vyenyeka kuhaana ilisindana. Amakono genyeka gashili ummbuli kutula olovega lulala lwu mviringo mpaka olovega lundi. Ividete kulyiyanza nokolola goosi kuvaa uvwelolii vya loola goosi kuva uvusiilu.

Vyungu vyoosi vyatung’amaa. Amakono gagumiila hasi, tsimoni nitsiva himbi kumaloova.

Uluguuchi lwingila mmuulu nigitiamula. Ivilenge nivinoo vyelema muhewa, itsinduvatilu nizivaa iguluu. Avahenzi vahanzuuka

Zinduvatiluu iguluu
Uvudamanuu sivulii ho
Londa itsinduvatilu
Udamamu sivulii ho
Kutumii igulu

Navutsa iliiva lyosi lyali kuvinoo ni nivigalo. Ivyungu vyali nivimanyia uvusiza vwavyo sivyanyala kusunda choosi. Hadii amakono gakuba izikwili kijila uvululu, makoo nigamoola, nigadeveya nigalomba ummbili nigugwa. Gasosa hadii nigagelitsa kandi lweneyilwo gageliza kwala ividete vulahi kugumila hasi, navutsa ividete ninene vyenyeka kulungika. Vyageliza kung’uusa imijoji navuza vyagaywa kijila ivilenge vyenyekaa kusangamu. Inyinga yeyo ividete vyaseka vyegobaa itsisauti zinene kutula kumunwa kuseka luganu kutula kutusauti tong’elele twividete. Vya sekeela.

Lwa gahula ililegwa amakono gasinyika nigagelitsa kandi kunginga ummbili. Ganyala chosi dave, kuliluhaa galeka.

Ivilenge vya manyia uvusitsa vyalinda isaa, vya nyagula, vyatuma igulu vujila kugwihitsa ummbili . Avahenzi vanyweka ilivilenge hasi kumanyia uvuhambani. Makono gakuyaa hasi kusuula uvuhambani, nigivila igo gatangitsa uvukinu tsana.

Navutsa vyosi halala navahenzi galola ikindu chokongenyia kijila amakono, ividete, vinene vyali nivilungichi lwimikono janginga ummbili vyali ihale kuvidete vindi. Vyungu visiguu lwa vyenya koseka lwa vyaloola gokogenyia, Ikedete kenene lwa chali ihale chagila amakono nigavula ovokonyi. Chadaka tsinguulu tsio kokonya kugumila.

Chali kindikiki? Ovolema vugwi zinguulu tsiokolomba.

Ivyungu lwa vyienya umuguuti vya lomba amabishano madiku gatano, inamba yi videtee ni vinoo. Navutsa ligelitsa yilyo silyanyoola umuguti. Vuli chungu chagelitsa na chavulaa ho ikinyaala kuva vujiila ikindi. Vya tanga amasomo ga filosofi. Ummbili yikii? Vyatevana niviloola ummbili nivyo vyoosi.

Kwigaala kuvahoo amabishano kuli ageneyago madiku gatsa, kwigaala kwingilaana madiku ga mugamba, ivyungu vyosi ndi ummbili gulasingiila vulungi, ivilenge kudinya kumalova ni mikono igulu mu hewa. Ummbili gwasangala navutsa avaana vavugilwa kogenda no komoola ku vavuli kwivilaa ilitanga lyiavo. Vagavula itsigasi, ivilenge vigiingi ummbili na nividuchi wa vitsitsangi, mikono jikole igasi yenyekaa noho kugumila ivindu.

Ivilenge nitsindanguulu lwa vyakola igasi indituu yukugiinga, amakono gatumikila uvunyali kukola igasii mukivala nukulola ndi ichukulya kiduchi mmunwa.

Umunwa na amiinu galya nukumila kuvitila mulumiluu ma ichukulya kiduuka muunda.

Inda yakimina nukutsukaa ovonoluu vwacho mmbili na vwadukitswa hoosi mmbili.

Inda lashiila vyukulia vitenyekaa mmasombo na vyatulizwa nivinievwa mmbiguuti noho kuyavilwa mmalova komeda emboleya.

Ivitagwa vyaviluka nu kwaama. Amakono ganoga nukutaa mmunwa.
Ye, mviringo gwi liva mwoyo
Imikinu nilyisangalitsa vyagavulwa kuli genyekaa; ilyiimba, iliseka nilimolooma vyalekelwa umunwaa, kunyaguula nu mupira ivilenge, umpire gwa makono vyalekelwa makono.

Mu mikiinu ivilenge vyiyangaa mukiguti. Iligavulwa lyi miyintsi lyakola mmbili kuva masini agaguuta tsinyama zinene mmbunyiingi nu mmbulahi.

Navutsa ivyungu vyu mmbili vyalola iliva lyukuvula kugilung’ana lya kaleti ovogosani. Umutwi kuvaa igulu gwakaloli govee umulahi kuvita ivilenge vya sena hasi, nokolola igwo gwali igulu wa vyosi vyali hasi na nikuli avayinzili vutswa.

Vya dinyilitsa ndi kolovega lwitsingulu umutwi na vyoosi vyali hasi hagwo vyaleng’aana. Kudinyilitsa vyungu vyalola ndi uvuzunu nu vuyanzi vwa vuli choosi vwa hulwa ni vyungu vyoosi.

Vyiahuga umunwa nigoovola yiki nikila changee gwamolomela ummbili gwosi kuli govee gwenyine.
Vyimba:

Mu mbili
Avula ho umuyintsili

Mu Mbili
Avula ho umuyintsili
Kutumika mulala nu undi
Vene ku vene

Kwitumikila vene
Ulilimi isauti yitu
Ndila na intsi ngudiili
Ummbilu gove nuvulamu
Ummbili gove nuvulamu
Ndila ngudiili
Ummbile gove nuvulamu
Ovuhambani nuvulahi

Halala kuyitsili
Kuliva lyu mmbili mulahi
Halala kuyintsili
Kuliva lyu mbili mulani
Uvuhambani nitsingulu
Uvuhambani nitsingulu

Yilu lwali lwimbu lwu vulala lwu mmbili
Ummbili gwiimbaa nakalunu
Yili ilyo lyiamanyia ilyavukana hagati ha vandu ni tsimbiitsi noho avambakana uvulala
Vwukusiingila vulungi.

~
Read the English translation – The Upright Revolution: Or Why Humans Walk Upright by Ngugi wa Thiong’o

---

Anne Ayuma Odary has taught Kiswahili in numerous high schools in Kenya. A graduate of the University of Nairobi, Anne’s experience in tackling language matters has further been enriched by her involvement in curriculum reviews at the Kenya institute of curriculum development (KICD). When not teaching, Anne, a trained counselor, enjoys working with young people at her church and in her hometown.