Waletab Bandap Kimugulmet: Asi Kai Kobendote Biik Ak Kelyek Oeng

The Upright Revolution 4


Kipsigis

Wesly Ngetich (aka Olchore)

Eng keny olikinye, kokibendote biik koboisien kelyek ak eunek kou tiong’ik alak tugul cheguiguiyote. Kichokto agot kosiir kiplekwet, cheplanget ak Kipsirichet. Ki negityin eunek ak kosiir komoswek alak en borto: kituiyotin ak rotionisiekab tigikoik ak manyinyat: kutung’oik; kwarisiek; keldepesaik ak rupeiwekab eunek ak kotinye siok mut eunek ak kelyek ak silolenik. Kii kergei siokab kelyek ak eunek kong’eten kiptesot agoi chepkilyot. En betusiechoto ko ki rikyiinndos kiptesot nebo eut ak siok iko, kou chebo kelyek. Kelyek ak eunek ko kigurenge ornyon.

Kitoretigei komut borto kwo ole kiimoche kwo; ingo ndonyo, tugosiek, barak ak ng’weny en ketiik ak tulonok, ak olda tugul ole kiyoche keba. Agot en beek orit, ko kokiboisie tugul kotoret borto kolootgei ingobirei bek. Kitinye katiagnatet ak yamdaet agenge en tilyandinyuan. Ki imuche kora kosom toretet kobun komoswek alak chebo borto kou tugetab kutit, kastaetab itit, kong’ustoetab serut ak agot soitaetab konda.

Bandanyun ak koguiyetabge kokiyoe kebeberwek alak kosich miat. Their rhythm and seamless coordination made the other parts green with envy. Kimokomoche kopchei yamdaet agenge nekimi kwenunyuan ak chebornyuan. Kigoryo en ngetkonda kot ko matakoger kole ki imuti kelyek ak eunek koba komoswek cheterterchin. Kotoi koyumgei agobo noto.

Kosom anyun ngelyepta tetutiet kobun kundit ak kosuldaen en chokchinet. Koimgei missing agobo yamdaet ne kim ne mi en eunek ak kelyek. Kotebenge kole tos kiimen achon. Kotoi anyun tupchosiechoto oeng’u che kitom kai koimemngei kamugetab ingo, kosom tuget en kutit ak kotoi kolosgei kole bo komonut en borto kosiir ingo. Kowalak ngalechuto ak koek tos ng’o ne kararan kosiir ingo; kowalgei eunek agobo siok che ng’ulotin ago tenden, ak en kasarata kochoos siokab kelyek kole nwogen ago nyigisen. Komoche kenenet I, kowol siokab kelyek kole rugutos siookab eunek! Ki testai niton en kasarta ne goi, ak koit kong’em kamugenyuan kobois kipagenge en nyumnyumindo. En let koit keteb agobo kimnotet; komwechi keberwewek alak asi kobiit koguiyet.

Kotil ng’elyepta keyai kobeletabgei. Koyan tugul kole kobwotutiet ne kararan. Kobaten komach alak kwetetabgei en kwenutab eunek ak kelyek. Kobwat alak urerietab rotwetab chok, koreek, lapatet ana ko ureriosiek alak kobaten kikiyesio tugul ak kele ui ago manyumnyum kobor kobeletagei ne yamat. Kotoi ngelyepta kogeny kosom kobwotutuiet kobun kundit ne kigon wolutiet ne nyumnyum. Ketoi kele kogon kebeberwek tugul chebo borto cherutiet kosipgei. Koyan eunek ak kelyek.

Kikiyai kobeletabgei en ole lapa en osnet, ye negit ak oinet. Kiribegei kebeberta age tugul en ngoiyondit age tugul ne imuch koityi borto koma en chamet amu kitinye tugul kobeletabgei ichegen en ichegen. Ki chabong’ekitu ko chigil konyek ole loo agobo ngoiyondisiek agot che loen; ko chipilekitun itiik koepchi iit tuget age tugul kobun olda tugul; koun gei serunek asi komuch kong’u ng’oiyondit ne imuch kokachililen konyek ana ko itiik; ago kichobot ng’elyepta ko waach ingobit ng’oiyondit.

Kii iyapta usonet logoiwekab kobeletabgei koityi lukwek ang’wan chebo osnet, beek ak koristo. Kii tiong’ik chebo kelyek ang’wan che kitai koyumgei, che yeech en ichek ko ki iboten temenik che nyolilen kobor kele kibwone en kalyet. Ki aloloyet ne lelesane amun itonwekab cheplanget, mur-ng’etunyit, ng’etundo, kipsirichet, chemugugut, beliot, kipyonget, tompisiet, tany ne koen kuinok ak soet ne nwagech kuinoik, boinet, chekebe, kiplekwet, bung’ungwet ak muriat. Tiongikab beek cheu, makaita, njiriot, ting’ong’et kolootgei en ngekut, asi kolis borwekwak kebeber. Chebo kelyek oeng’ ak icheck, tiondab songoliot, tergekiat, kotwa kong’onyot kapkapaik en boiboiyet, kosoita toritik en ketiik,; kitien kesiririit konoondir. Koswoopgei kiproroget, kanyitwet, melmeldo, kusaiyet en ng’wony en ketiik. Kiisop nyiiritiet en utatiet, koib kasartanyin ye kilopotote cheringisiet, amotinye ole tokyingei. Moset, tipeetab mososiek ak chererok ko ki itwolchinote ketiik ak osnet ak koyesyin komosi ak komosi ak kotonondos eng kasarake.

Koyaat kutit kobelonoto bo gei ak tiendo
    Kiyoe ni asi keboiboitun
    Kiyoe ni asi keboiboitun
    Kiyoe ni asi keboiboitun
    Amu echek tugul
    Ko ki youtiet agenge

Koyosio eunek ak kelyek kole iyoni wolutik en talaasiet; moboto tiyiet, komuiset, ingelelnotet ana ko buktoet.

Kotoi eunek anyun tiemutiet: kowiirta kibo ket en ng’wony. Koyaach keldo nebo tai ana ko katam, ana en kibagenge konem ketoto en ak kowiirta. Ki imuch kong’ololchin anyun kelyek tuwan en kasarta age tugul en kobeletabgei, ak koboisien siokwak, ko keelok ana ko kelyek tuwan, en kasarta ne nyolu asi kosulda. Kotiem anyun kowech ketit; kotorta; kotiem ortinwek tugul kobaten maimuch konam komie: ago kin kosiipto, ko kit ne kimuche ko kotiar konakta kitigin. Kin kogeer niton i, kosom siokab eunek tuget koyob kutit ak kororiso nebo kwong’ut. Kotoi eunek anyun che kokonu tiemutiet, kong’ulak kou en utatietab korornindo ak kobarta tendenindanywan, ak kokanap ketit enortinwek che chang. Kowirto kwo ole loo en osnet agoi ko kwong’io missing kobelik ak soitoik. Koto kobor kora ng’ulotiosiek alak: koram ng’ainet en bogulitab muchelek; konopis ak sundanusiek; kochop ketengeret ne kiiben ketiik che nyigisen; kochob ngotwek ak kotoorta koba ole loo, koyai boisiek cheu korwotitet en siookab kelyek. Kotebot kelyek ak kokwong’ kityo amun en chepchepindo ak nyelnyelindab chebo ornywan che sogitiotin. Korabachgei anyun eunekab soitoik kou ilet en chamet ak konyitab tupchonditab eunek iko, che kikender kelyek nebo kwong’et. Kobaten kitom koyan kole kakibel, agot ye kin koburei en ng’ainet ak kaimetabgei, komarei mianganutik siokwak che yeechen en ng’ainet, kobwotei tiemutiet ne nyumnyum kogochi kobelisiet

En let, ko ki boroindab kelyek ak siokwak kokon tiemutiet. Komwa kole nenywan ko nyumnyum. Komwa kole nyolu koib eunek borto kong’eten komoreiwot age agoi age. Kobwat siyok che ingelelik kole noto ko tiemutietab abusnatet. Kinyolu kogeer yoto konyeek. Kiy agetugul nebo borto ko mumeksei. Konam ng’wong anyun eunek; korikyi ng’wony konyek, koimak anyun keersenyuan kotiinygei ak noto; kochut buiwet serut, koyai kooriony; kolootgei kelyek ak siokwak en koriisto: nyayo juu, komwa soitoik en tuget neo, ak kotien

    Mi kelyek barak
    Mi barak kelyek
    Mokiywei kiy
    Mi barak kelyek
    Osip kelyek
    Ongetiriresen en

Kobaten kimiten konyekwak eunek. Kebeberta ne en kasarta nebo tai kiiboru utatiet nemi barak, kotab kotemenen konakta agot kokwout. Ki inakta kokwoutik tutukin, konam kotigen amun ng’wonindo, kobogityo, kobotonso, ak koyai borto kobut. Komuny ak koib boroindo kotiem kora. En kasarata kotiem koiito siook asi konam ng’wony komie kobaten siook kiptesot ichegen che ki imuch koitogei. Kotiem kotwaltwal cheu chebokuimet keyesho amun kiiyoche ketesta kelyek kotiech ng’wony. Koik boroindab siook kelyek kororiso. Kisom anyun tuget ne nyigis kobun kutit asi koterchin ak ne chawis ne kiboisien siookab eunek en tai. Kin kokas kachaschasnoto, konerekso eunek ak kotiem en uindo kola borto. Maimuch konakta agot kitigin. Koit kokongei anyun eunek ak siookyik amun ngetutik. Ki boiboi keelyenkobarta kamunywan nebo lapatet: komar anyun sait, kotwaltwal, kolabat ak yeityo kotwal kogeer barak, kotwal kogeer tai ago maigochi borto ko but. Kotiech ng’wony en kimnatet kelyekab soitoik en kobor kayanet ak kipagenge. Kondegei barak eunek koyesho kobelisiet ak koutien kole kotou kobeletabgei.

Kogeer kiy ne teer en eunek ichek tugul koboto soitoik: kole mi ter siook kiptesot en siook iko chebo eut. Kiimochei kororiso siok kelyek kobaten kogeer kiy age; ne ter en siook che besyotin tere eunek ama isulda, amu teerei kimnotetab namet. Nee noto? Ole kitepto koibu nyalulnatet ne moyome kimnotet.

Kobit ng’ololutik kecheng’ei kobelindet che kiib betusiek mut, ne noto ko koitetab siook chemi eunek ak kelyek. Ago ye kin ketieme kinem kobelindet; ko kitok kele ko kitiem ne kiimuche; momi en ichek ne tonone komomi ingo. Kotoi anyun chigilisiet neo: ketebenge tugul kele nee borto yegai, konai kole borto ko ichek tugul; ago agenge tugul. Kiitinye kebeberta age tugul boisiet ne yochin iko asi komuch kobois tugul komie.

Ago asi kobit keter kobeletabgei neu noto, kokikitil kebeberwek tugul chebo borto kole, kong’eten yoto ak kwo tai, kele wendote borto kokotonon, kotiech kelyek en ng’wony ak eonek kosongininso en koriisto. Kobaibaitu borto en tilanoto ago iyonjin lagok koguiguiyot asi moutyen ole kiyopu en tai. Kopchei anyun boisionik: kemwa kele imutote burto kelye ago ye kiit ole kibendi, koyai boisiet age tugul eunek ne yoche kenam tugun. Ak ye kiyoe boisiet ne ui nebo loiset, koboisien eunek utatiet koyai boisiet, ak kogeer kole kait omitwogik kutit. Konyei kelek chemi kutit ak koyokto kochortagei moet. Kobunech anyun ak kooruruny che nyolunotin ak koraanda koba kobun tigitik asi kepcheitakoityi kebeberwekab borto. Yeityo konam moet tuguk che kokeboisien ak konde ole kilokyin tuguk che makoboisie, ole indo anyun borto tuguchoto tirikwek an kotub en ng’ung’unyek asi kotoldolak. Korut anyun ketiik che iyee logoek; koges eunek alak en choto ak konde kut. Kou noto anyun ole wenditoi sobet.

Kepchei anyun ureriosiek ak kabaibaetabgei koyamkei: tiendo, rotiot ak ng’alalet kebokokyi kutit; labatet ak katyaretab kiptulit kebokokyi kelyek; ko urerietab kiptulisiek che mengech che kiwiirtoi kitobonji eunek, kobaten yoche korwai kelyek. En labatet, kotinye kelyek tiriiyta en woindo. Pcheanoto nebo boisionik ko kiiyai bortab chito koek youtyet ne kiywei missing, ne ng’ulaat kosiir tiong’ik che yeech en tuguk che nyorchingei en chong’indo ak kororonindo

Agot kou noto, ko kigeer kebeberwekab borto kole koyonjinet nebo kipchulyo ne kiyai ko imuch koib ng’usetabgei. Amu mi metit barak komuch kobwat kole nyolunot kosiir kel-tepesaik che tieche ng’wony ana kogeer kole chemogetab kebeberwek iko che tobonu ng’wony en ine, che otwogik kityo. Kikiyonjin anyun kele oechin en ng’alekab torornatet, ko aechin met ak kebeberwek tugul chemi ng’wony en ine. Asi kochulak komie, kogeer kebeberwek tugul kole yomdoi ng’wonindo ak boiboiyet kipagenge ne tinye agenge en ichek. Kiking’at kutit kelenji yon mwoe kole ng’ong’ong’ong nanyun, ko ng’alal ne koto borto tugul ama kebeber.

    Kotien kole
    En bortanyon
    Ko momi otwogindet
    Kiboisiechinigei
    Kibo gei
    Kiboisiechinigei
    Kibo gei
    Kiboisiechinigei
    Tugenyon ko ng’elyepta
    Naman asi anamin
    Kiteeche borta ne kwelaat
    Kararan kipagenga
    Kiboisiei kipagenge
    Asi kokwelak borto

    Kiboisie en kipagenge
        Asi kokwelak borto
        Kipagenge ko kimnot.

Koek nito tiendab borto tugul. Tieni borto agoi nguni ago nito koboru terchinet nemi en tiong’iik ak biik ana ko ichek che kiiyesho kotonoso kochongen.

Agot nganda kgeer nito, ko kiyesho tiongik chebo kelyek ang’wan kobendat kotonondos. Kigeer tiendo ko abusnatet. Kutinyuan ko kyomisien ama kitienen. Koik anyun ichek ripiikab timin ak kong’etundo ortinwekwak ama wal otebosiekwak.

Yon kainetengei biik yamdaet ne tting’engei kebeberwekab borto, kosuldoo; ago yon koboryo borto ak metit, amun mi barak ingo en ingo, ko kakoriikyi tupchosiekwak che kiyesho walet.


Wesly Ngetich (aka Olchore) was born in 1982 Transmara East, Narok County and began schooling in 1988 at Kapweria primay school. In 1998, he joined Gorgor Secondary school, from which he proceeded to join the Kenya Polytechnic University in Nairobi to pursue Print Origination. He also went back and did Graphic design and eventually returned to study Journalism and Mass communication when it was transformed into The Technical University of Kenya. While in college Olchore joined theater groups performing drama and music in Kenya and the Kenya National Theater. In December 2005, he was lucky to showcase his talent on radio comedy and that was the beginning of his radio journey.